Kohti kestävää tekemisen tahtia

Onko työelämän tahti ja vaatimukset nykypäivänä kestäviä ja kohtuullisia? Työelämään peräänkuulutetaan nyt entistä enemmän inhimillisyyttä.

Taloustutkimuksen ja Terveystalon loppuvuonna 2024 toteuttama tutkimus paljastaa, että peräti 80 % suomalaisista kokee työelämän kiihtyvän ja kuormittavan entisestään. Vain joka kymmenes vastaaja uskoo, että työelämä kehittyy tulevaisuudessa hyvään suuntaan. Lisäksi moni vastaaja kokee, ettei organisaation johto aseta realistisia ja kestäviä tavoitteita, jotka tukisivat työntekijöiden hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Tutkimuksen tulos tukee ajatusta siitä, että suomalaiset kokevat suurta tarvetta työelämämuutokselle siten, että sekä inhimillisyys että tehokkuus olisi mahdollista yhdistää.

Vastakohtia vai yhteistyötä?

Tehokkuus on organisaatioissa kovin tuttu käsite, jonka avulla on totuttu varmistamaan organisaation tuloksellisuus. Organisaation tehokkuuteen kuuluu esimerkiksi, että tavoitteet, vastuut sekä rakenteet ovat selkeitä ja toimivia. Inhimillisyydessä on taas kyse siitä, että organisaatiossa huomioidaan myös ihmisten psykologiset perustarpeet ja organisaatiodynamiikan ilmiöt, kuten esimerkiksi luottamus, yhteisöllisyys, motivaatio, tunteet sekä merkityksellisyyden kokemus.

Työelämässä tehokkuus ja inhimillisyys nähdään valitettavan usein vastakkaisina, toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Tehokkuus keskittyy organisaation tuloksellisuuteen ja inhimillisyys korostaa psykologisten perustarpeiden täyttymistä ja työntekijöiden hyvinvointia. Monessa organisaatiossa inhimillisyys jää kuitenkin taka-alalle, vaikka sen merkitys on tunnistettu työelämän megatrendinä. Mikäli johtamisessa yhdistetään molemmat elementit, se voi tuottaa parempia tuloksia sekä organisaatioille että työntekijöille.

Kohden inhimillistä tehokkuutta

Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä organisaatioissa inhimillistä tehokkuutta syövät eniten kiire, työn pirstaleisuus, huono johtaminen, huonot toimintatavat sekä huono työilmapiiri. Suomalaisesta työelämästä inhimillisesti tehokkaampaa ja kestävämpää saataisiin työaikajoustoilla ja riittävillä resursseilla, kuuntelevalla ja arvostavalla johtamisella sekä panostamalla henkilöstöstä huolehtimiseen. Näitä toimia hyödyntämällä työ olisi inhimillisesti tehokasta ja samalla työntekijöiden työmäärä sekä työtahti olisivat pitkälläkin tähtäimellä kestäviä.

Samankaltaisia tuloksia nousi esiin myös Haaga-Helian matkailu- ja ravintola-alan työntekijöille suunnatussa kyselyssä. Tämän tutkimuksen vastaajat kokevat johtamisessa tärkeimmäksi työntekijöiden tasapuolisen kohtelun, työntekijöiden kuuntelun, läpinäkyvän ja avoimen viestinnän ja tiedonkulun. Myös tavoitteiden ja työtehtävien selkeys ja tiimihengen luominen koetaan merkityksellisinä.​ Perehdytykseen kaivattaisiin lisää seurantaa ja jatkuvuutta.

Inhimillisesti kestävässä organisaatioissa tarvitaankin johtajia, jotka ymmärtävät, että parhaat tulokset syntyvät sitä kautta, että töitä on tekemässä pitkällä tähtäimellä hyvinvoivia työntekijöitä. Työntekijöitä, jotka eivät vain suorita tehtäviään, vaan kokevat työn imua ja joilla on yhteinen tarkoitus ja jaettu käsitys siitä, miksi organisaatio on olemassa ja miksi siellä tehdään tiettyjä asioita. Inhimillinen tehokkuus mahdollistuu, kun johtoryhmissä ja strategioissa nostetaan inhimillinen hyvinvointi yhtä tärkeäksi kuin liiketoiminnalliset tavoitteet.

Työelämän kehittäminen kohti kestävää ja inhimillistä tehokkuutta on tulevaisuuden elintärkeä haaste. Se vaatii meiltä kykyä yhdistää tehokkuus ja inhimillisyys niin, että ne tukevat toisiaan eikä ole toistensa vastakohtia. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta se on mahdollista, kun organisaatioissa ymmärretään, että parhaiten menestyvät ne, jotka panostavat niin liiketoiminnallisiin tuloksiin kuin työntekijöidensä hyvinvointiin. Työelämän tahti voi olla kestävää, jos työntekijöiden psykologiset ja fyysiset tarpeet huomioidaan, ja jos työntekijöillä on mahdollisuus kokea merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Vain silloin voimme puhua aidosti inhimillisesti tehokkaasta työelämästä, joka ei ylikuormita, vaan kannattelee niin yksilöitä kuin organisaatioita pitkällä aikavälillä.

Inhimillisesti tehokas työelämä -tutkimusraportti | Terveystalo