Suomalaisten työhyvinvointi yhä heikentynyt

Uusimmat Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tulokset ovat tulleet. Ja eipä valitettavasti kovin hyvältä näytä: työhyvinvointimme on yhä heikentynyt. Muutos näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työssä tylsistymisen lisääntymisenä. Ja nuorten aikuisten työhyvinvointi on edelleen muita huonompaa.

Myös sairaana työskentely on yleistynyt, minkä voi todeta myös omassa elinpiirissään: etätöitä tekevät tuttavat ja asiakkaat kertovat avanneensa koneensa sekä vatsatautisina että flunssaisina. Sairaana työskentely on usein noidankehä: Kun työtä on liikaa ihminen ei tunne selviävänsä tehtävistään ja hän työskentelee myös sairaana. Sairaana työskentely kuitenkin kuormittaa lisää ja tämä vaikuttaa myöhemmin työkykyyn heikentävästi ja sairauspoissaoloina.

Työuupumusriski on pysynyt samana: edelleen noin joka neljäs suomalainen on työuupumuksen riskiryhmässä. Suhteutettuna parin vuoden takaiseen työllisten määrään tämä tarkoittaa 625 000 työssä käyvää ihmistä. Ei ihan pikku määrä! Työn imun vähenemisellä ja työssä tylsistymisellä on vaikutuksia sekä terveyteen että tuottavuuteen, ja näin ollen työn imussa ja työssä tylsistymisessä tapahtuneet kielteiset muutokset ovat huolestuttavia myös työuupumusriskin näkökulmasta.

Johtajien ja esihenkilöiden työhyvinvointi on laskenut ja aikeet irtisanoutua kasvaneet. Erityisesti työn liiallinen määrä kuormittaa johtajia: lähes puolet (46 %) johtajista koki työmääränsä liiallisiksi. Johtajien työhyvinvointi on tärkeää myös koko työyhteisön ja organisaation näkökulmasta: ilman hyvinvoivia esihenkilöitä on mahdotonta saada aikaan hyvää ja inhimillistä johtamista.

Nuorten aikuisten, alle 36-vuotiaiden, työhyvinvointi on edelleen muita heikompaa, mikä on erityisen huolestuttavaa tulevaisuuden työelämän näkökulmasta. Nuoria työssä kuormittavat erityisesti vähäisempi itsenäisyys, riittämättömät haasteet ja sellaisten tunteiden näyttäminen, jotka eivät vastaa omia koettuja tunteita. Lisäksi muun muassa moni työn sosiaalisista voimavaroista, kuten yhteisöllisyys, palveleva johtaminen ja reilu kohtelu sekä arvojen yhteensopivuus työn kanssa, ovat heillä heikentyneet.

Seurantatutkimuksen mukaan etätyössä on enemmän haasteita kuin myönteisiä ilmiöitä. Etätyön myönteinen puoli on tutkimuksen mukaan vähäisempi työn kuormittavuus. Haasteena ovat haitalliset yhteydet mm. yksinäisyyteen, tylsistymiseen työssä, työn ja omien arvojen yhteensopimattomuuteen sekä vähäisempään toivoon ja optimismiin.

Tutkimuksen perusteella suomalaisten työssä on myös paljon voimavaroja. Vahvimmalla tasolla ovat kokemukset omasta pystyvyydestä ja reilu kohtelu. Sen sijaan huoli työn tulevaisuudesta kuormittaa. Suomalaisista 40 % oli huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa.

Jälleen olemme saaneet Työterveyslaitoksen ansiokkaasta seurantatutkimuksesta runsaasti tietoa suomalaisen työelämän tilasta, joten seuraavaksi meidän on yhdessä pohdittava, päätettävä ja toteutettava ne toimenpiteet, joilla tämä valitettava kehitys saadaan kääntymään. Siinä tarvitaan kaikkien tahojen yhteistä tahtotilaa ja tekemistä. Kuten Jari Hakanen asian toteaa: "Kestävä työelämä koostuu hyvinvoivista, terveistä ja tuottavista yksilöistä ja yhteisöistä. Nyt tarvitaan sekä valtakunnallisia että työpaikkatason toimia, joilla parannetaan johtajien, esihenkilöiden ja työntekijöiden työtä ja työoloja."

Mitä sinä ja sinun organisaatiosi olette tässä asiassa valmiita tekemään?

#mitensuomivoi #työterveyslaitos #työhyvinvointi #työnimu #työuupumus #johtaminen #etätyö